Ajankohtaista!

Taloyhtiö maksaa perustason - siis minkä?


13.11.2013

Asuntoon remontissa palautettavan perustason määrittelevät yhtiöjärjestys, hyvä rakennustapa, taloyhtiössä sovitut periaatteet ja järkevä kiinteistönpito.

 

Yleisimpiä riidanaiheita taloyhtiöissä on, millä materiaaleilla ja varusteilla asunto korjataan vesivahingon jälkeen. Pitääkö kylpyhuoneen seiniin laittaa kaakelit, vaikka siellä on ollut alun perin muovimatto? Voiko huoneiden lattiat kattaa laminaatilla, vaikka laminaattia ei ollut asunnon valmistumisen aikaan keksittykään?

Isännöintiliiton julkaisema Kunnossapitovastuu-opas antaa ohjeet perustason määrittelyyn. Opas valottaa perustason tulkintaa ja kustannusten jakoa remonteissa.

Lähtökohta on, mitä yhtiöjärjestys sanoo asunnon tilojen käyttötarkoituksesta. Jos asunnossa on yhtiöjärjestyksen mukaan sauna ja tila on remontin takia jouduttu purkamaan, se on myös palautettava saunaksi. Sauna on palautettava myös, jos se on ollut osa asuntoa alusta asti, vaikka tätä ei mainittaisi yhtiöjärjestyksessä.

Taloyhtiön ei tarvitse palauttaa osakkaan vaatehuoneeseen rakennuttamaa saunaa, ellei käyttötarkoituksen muutosta ole kirjattu yhtiöjärjestykseen. Jos osakas haluaa saunan takaisin, hän maksaa sen jälleenrakentamisen.

Perustasoa määrittää myös hyvä rakennustapa. Se tarkoittaa, että korjauksessa on käytettävä aina nykymääräysten mukaisia työtapoja ja materiaaleja. Toisin sanoen 1940-luvulla valmistuneen talon kylpyhuonetta ei korjata rakennuksen valmistumisen aikaiseen asuun vaan nykyisin hyväksyttyyn perustasoon.

Taloyhtiön iso peruskorjaus voi määritellä tason uusiksi, tai se muodostuu pienten remonttien myötä.

 

Hinta ohjaa valintoja usein

 

Erään kerrostalon putkikuilussa vuotanut kylmävesijohto aiheutti vesivaurion alimman kerroksen asuntoon. Korjaustoimena taloyhtiö puratti asunnon alkuperäisen muovimaton pois, kuivatutti betonilaatan ja uusitutti lattiapinnan.

Uusi muovimatto olisi palauttanut hyväksyttävän perustason, mutta isännöinti toi taloyhtiön hallitukselle esiin kustannuspulman: muovimattolattiasta tulisi asennustyön hitauden vuoksi kalliimpi kuin laminaattilattiasta, vaikka laminaatiksi valittaisiin kulutusta hyvin kestävä laatu.

Isännöinti laski hallitukselle eri materiaalien ja asennustöiden hinta-arviot, minkä jälkeen hallitus näytti laminaatille vihreää valoa. Osakas suostui pintamateriaalin muutokseen ja sai valita laminaatin mallin.

Taloyhtiö säästi rahaa, vaikka se hyväksyi lattiaan alkuperäisestä poikkeavan materiaalin. Tosin jos osakas olisi vaatinut nimenomaan muovimattoa, se olisi tehty, sanoo Matinkylän Huolto Oy:n projektipäällikkö Hemmo Päivärinne.
- Aina näissä tapauksissa joutuu luovimaan. Asiat eivät ole yksiselitteisiä.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm pitää tapausta hyvänä esimerkkinä siitä, miten hinta ratkaisee perustason. Silloin kun asunnot eivät poikkea tavanomaisesta laatutasosta eivätkä hyvän rakennustavan mukaisesta tasosta, taloyhtiön hallitus ja isännöinti vetävät kustannusten perusteella rajat siihen, mitä pinnoille asennetaan. Samalla he tosin linjaavat, mikä on tulevaisuudessa taloyhtiön perustaso.

Jos asunnossa olisi ollut osakkaan asennuttama kallis parketti, ei taloyhtiön olisi tarvinnut vesivahingon jälkeen korvata niitä. Lattiaan olisi laitettu perustasoinen pinta, tässä tapauksessa laminaatti, paitsi jos osakas olisi itse maksanut uudet parketit.

 

 

Puoliväliin ei voi jättää

 

Kylpyhuoneiden vesivuotoja on taloyhtiöissä korjattu viime vuosikymmeninä usein niin, että vuotanut lattiamuovimatto on vaihdettu uuteen taloyhtiön kustannuksella.

Kun muovimattojen käytöstä vedeneristeenä pikku hiljaa luovuttiin ja tilalle tulivat siveltävä eristetuotteet, muutamat taloyhtiöt keksivät maksattaa osan kylpyhuoneremontista osakkaalla. Ne tarjosivat vaihtoehtoa, jossa taloyhtiön hankkima urakoitsija valmistaisi kylpyhuoneen siveltyyn vedeneristeeseen asti, mutta kaakelit asennuksineen maksaisi osakas - ja moni maksoi.

Enää ei asunto-osakeyhtiölaki tätä salli silloin, kun kylpyhuoneessa on taloyhtiön vastuulla oleva vika kuten rakenteen kosteusvahinko. Taloyhtiö vastaa ja maksaa kylpyhuoneen korjaamisen sellaiseen kuntoon, että tilaa voi käyttää yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn tarkoitukseen, eli peseytymiseen.

Marina Furuhjelm korostaa, että jos taloyhtiö päättää korvata kylpyhuoneen vanhan muovimaton erillisellä, siveltävällä vesieristeellä, maksaa taloyhtiö myös vesieristeen päälle tulevan perustasoisen laatoituksen. Pelkkä siveltävä vedeneriste ei muodosta sekä eristettä että käyttöpintaa, kuten vanha muovimatto teki.

Tämän jälkeen taloyhtiö maksaa siveltävän vedeneristeen ja samantasoiset kaakelit kaikissa taloyhtiön teettämissä remonteissa.


Takaisin uutisiin